'Herra hyvästi hallitkoon' päivitteli mummi lapsuudessani. Tai saattoi hän taivastella myös sanoilla 'Herrat hernemaassa!'. Ihan osuvia ilmauksia tähän aamuun, olinpa itse sitten kuinka pakana hyvänsä. Nimittäin! Jäin eilen katujyrän alle, enkä voi olla muistamatta sitä joka hetki, koska tunnen sen jokaisella yläruumiini solulla.

Kävin eilen puolen tunnin hieronnassa. Edelliseen luksuspitkään hierontaan nähden eroa oli kuin yöllä ja päivällä, jos sallitte tämän lattean fraasin. Lattea on olokin. Ymmärrän, että jos näille lihaksille tahtoi jotain puolessa tunnissa tehdä, oli käytettävä jämeriä otteita. Ei siltikään jäänyt hyvä mieli. Hieroja oli kylmä ja etäinen nainen, jolloin se kovakouraisuus tuntui vielä karummalta. En mene hänen käsittelyynsä toiste. Haluan kokonaisvaltaisemman hoivan - lämpimän ja ystävällisen hierojan. Murjokoon sitten vaikka kuinka.

Pelastauduin kotiin videofirman kautta. Loman kunniaksi otin oikein kaksi elokuvaa kahden vuorokauden vuokra-ajalla. Draamaa ja karkkia! Eilen katsoin Hanif Kureishin käsikirjoittaman Tyttären talossa. Heppukin katsoi, mutta kyllästyi jossain vaiheessa. Eihän se mikään toimintafilmi tosiaan ollut, mutta tempo sopi omaan eiliseen tunnelmaani hyvin. Äiti-tytär -problematiikka herätti niin ajatuksia kuin tunteitakin. Tälle päivälle olisi tarjolla Tyttö ja helmikorvakoru.

Ulkona on ihan kamala ilma. Taidan nyt poiketa koululla palauttamassa tuon maanantaina valmistuneen rästityöni ja lainaamassa kirjan referointia varten. Luin nimittäin eilen yhden tehtävän ohjeistuksen ja tajusin, että sellainenkin pitäisi tehdä. Tykkään hoitaa velvollisuuksia pois heti aamusta ja sää tuskin ratkaisevasti kohenee tässä päivän aikana.