Heppu soitteli eilen illalla kahdentoista maissa töistä päästyään, pyysi treffeille juomaan lasillisen tuolla lähibaarissamme. Koska naisilla ei koskaan kestä, olin kymmenessä minuutissa sovitun paikan ovella odottamassa. Kylläpä maistui mansikkasiideri hyvältä. Tällaisia illatsuja ei ole oikein tullut harrastettua viime aikoina, vaikka ne mukavia ovatkin ja vaikka toisinaan tekisi mieli viettää iltaa pidemmänkin kaavan mukaan. Erityisesti kaipaan tanssilattialle, mutta kun ei kerta kaikkiaan tahdo jaksaa! Ei sovi sellainen valvominen nykyiseen pirtaani. Ei jaksa yökerhoon!

Tarvitaan iltapäiväkerho! Iltapäiväkerho on niin kuin yökerho, mutta se avaa ovensa perjantaina kello 15.30. Kello seitsemääntoista asti pääsee ilmaiseksi ja pilkku tulee 22.30. Perjantaisin mennään töihin hippavaatteet ja ilmakiharrin laukussa. Siitä voi sitten lähteä suoraan rimpsalle ja päästä ajoissa kotiin. Jos on oikein kekkerimieli, niin työajan jälkeen voidaan ottaa porukalla yhdet siiderit jo jonkun työhuoneessa tunnelmaan virittäytyen. Hyvässä lykyssä on jo kymmeneltä illalla kotona nukkumassa, vaikka olisi nostanut jalkaa monta tuntia tanssilattialla! Eikä mene koko viikonloppu valvomisesta toipumiseen.

73153.jpg

Jos kyseessä on kahden vanhemman lapsiperhe, voi puoliso laittaa lapset nukkumaan ja lähteä itse viihtymään sen jälkeen, kun iltapäiväkerholainen kotiutuu. Hyvin ehtii ja kumpikin pääsee vähän tuulettumaan. Ei tosin yhtä aikaa, mutta niinhän se tahtoo olla muutenkin.

Tämän liikeidean saa ottaa heti käyttöön, ken tahtoo. Itse en nyt tässä elämäntilanteessa oikein ehdi perustaa yritystä.