Eräs asia vaivaa.
Olen viime aikoina nähnyt aivan
valtavasti unia. Sellaisia voimakkaita, joista jää tunteita, oloja ja
välähdyksiä mieleen parhaimmillaan useammaksi päiväksi. Alitajunnassa
on siis paljon käynnissä, liikaa. Tuntuu, että aamuisin tarvitsisi
aikaa vain maata ja olla, heräillä kaikessa rauhassa, järjestellä
alitajunnan lähettämiä palasia kasaan, muistella ja mietiskellä. Sen
sijaan aamulla mennään töihin ja siellä on taas työmaailman ajatustyö
käynnissä ensimmäisistä hetkistä viimeisiin minuutteihin. Työpäivän
jälkeen ajatukset ovatkin jo sitten yhtä höttöä, josta ei parhaalla
tahdollakaan saa eriteltyä mitään varsinaiseen käsittelyyn.
Neljä viikkoa palkattomaan lomaan. Voi, kun sitä ei tarvitsisi käyttää
opiskeluun - mihinkään! Aion varastaa siitä mahdollisimman paljon ihan
ja vain ja ainoastaan itselleni. Haluan täyden hiljaisuuden ja rauhan
ainakin viikoksi. Lähetän hepun jonnekin kesäleirille. Sellaisia
pitäisi järjestää miehille muutenkin kuin armeijan toimesta. Sinne
voisi lähettää miehen viikoksi pois jaloista. Armeijan tapaan miehelle
voisi kuitenkin maksaa siellä päivärahaa ja töistä olisi pakko saada
lomaa siksi aikaa.
Joo joo pusi pusi rakastan rakastan. ;)
[viesti hepulle, kun se kuitenkin lukee tämän]
torstai, 13. heinäkuu 2006
Kommentit