Valmis! Oli siinä enemmän hommaa kuin ajattelin. Nuo tuollaiset kapeista riukuloista tehdyt hyllyt olivat paikoin jopa pirullisia petsattavia. Kolmen desin pänikkä petsiä riitti kuin olisi oikein vasiten laskettu kulutus - tilkka jäi pohjalle. Nyt on hylly samaa sävyä pöydän kanssa, kun kerta sitä yhtenäisyyttä olen tänne kovasti toivonut.

Ilokseni voin todeta, että seuraava mööpeli on paljon yksinkertaisempi petsattava ja vastaava määrä petsiä riittää vaikka kahteen kerrokseen. Tämän hyllyn petsasin vain kerran ja se onneksi riitti, nimittäin kärsivällisyys olisi tuskin riittänyt toiseen kerrokseen.

Heppu toi äsken sen uuden sohvajutun! Nyt voin vielä laittaa kuvan, kun se pötköttää tuossa eteisessä. Sohvajuttu siis pötköttää, ei heppu. Vaikka hyvin voisin kuvitella hepunkin pötköttävän, koska kantoi tuon tänne yksin ihan muina miehinä. Jotenkin kuvittelin, että tuohon tarvittaisiin kantoapua, mutta ilmeisesti sitten ei. Ai vitsi, kunhan heppu tulee takaisin, päästään kasaamaan!