Ahkeruus on ilomme

Ensimmäinen sivu erästäkin raporttia on kasassa ja lisää tuntuu tulevan suhteellisen vaivattomasti. Aloitin työstä, johon on mukavasti materiaalia eli jotain, johon tarttua. Ehkä tästä saa sellaisen vireen päälle, että teen syyslomani jokaisena päivänä aina yhtä työtä eteenpäin niin paljon kuin suinkin. Paitsi viikonloppuna. Tämä tarkoittaisi viiden työn etenemistä! Kuinka tehokasta!

Aikaa tähän tekemiseen on varattava pitkin päivää, koska pystyn keskittymään tehokkaasti tällaiseen väkinäiseen asiaan vain puolisen tuntia kerrallaan. Sitten pitää päästä tuulettumaan hetkeksi. Lukaisen muutaman blogin ja voin taas jatkaa.

Palkinto

Nyt ajattelin palkita itseni tästä ahkeruudesta ja optimistisesta ajattelusta käymällä eläinkaupassa. Mielessä on pari tarpeellista hankintaa ötököille ja eläinkaupassa on aina muutenkin mukava poiketa. Samalla vien postikortin laatikkoon ja taidan ostaa niilta nurkilta itselleni vielä lakunkin.

Possuystävä Pyllerö

Heppu ilmoitti vaihtaneensa minulle uuden nimen kännykkänsä muistiin. Olen Possuystävä. Taustaa voi löytää Parisuhdearjesta. Tämä taas viittaa siihen, että näimme sattumalta eräänä iltana pätkän iki-ihanaa Nalle Luppakorvaa. Nalle Luppakorvan possuystävä on Pyllerö. Olen kuulemma usein pylleröasennossa.

Tämä käsittääkseni tarkoittaa sitä, kun olen lattialla polvillani kyynärpäät maassa ja nojaan päätä käsiini. Mukava asento vaikkapa lehden lukemiseen. Heppu ei voi käsittää tätä, kun hän itse ei meinaa taipua edes polvilleen.