On se jännä juttu, että vaikka kuinka aamulla tuntuu, ettei
yksinkertaisesti pysty lähtemään kouluun ja istumaan siellä asiallisena
ynnä tarkkavaisena, niin siitä huolimatta jalat vievät sinne ja
luennoistakin selviää hengissä.
Nyt on jo kiire labraan, mutta kerronpa teille kuitenkin vielä hauskan
tapauksen eiliseltä illalta. Nuorempi ötököistä oli tavalliseen
tapaansa iltalenkillä pallossaan.
Se siis tykkää huristella sillä ympäri huoneistoa, eikä sitä silloin
tarvitse jatkuvasti kytätä. Tai siis näin on aina aiemmin ollut.
Katselin toisella silmällä telkkaria, toisella silmällä blogeja. Olin
tietoinen siitä, että tasaista pallon rolinaa ei ollut kuulunut
hetkeen. Se on kuitenkin ihan tavallista sekin. Ötökkä saattaa välillä
pestä itseään tai nuuskutella pitkään esimerkiksi kenkien kiinnostavia
hajumaailmoja. Yhtäkkiä kuitenkin huomaan ötökän sipsuttelevan muina
hamstereina normaaleja reittejään - ilman palloa!
Otin ötökän
kainaloon ja etsin pallon. Pallo oli jäänyt sängyn alle. Sen luukun
pehmeämmät kiinnitysosat oli kaikessa hiljaisuudessa nakerrettu poikki.
Luulen, että vapaus oli yllättänyt ötökän
itsensäkin. Tai siis tuntuu vaikealta ajatella, että se olisi pienessä
mielessään pystynyt niin johdonmukaiseen päättelyyn. Semmoinen veijari se!
Olen muuten tosi iloinen, kun Ihanat Naiset ovat päässeet niin hyvään vauhtiin!
maanantai, 21. marraskuu 2005
Kommentit