Ihmeellinen olo. Kirjoitin siitä juuri ystävällenikin. Tosin en edelleenkään osaa sitä itsellenikään selittää, saati sanoiksi pukea. Olen kai jotenkin pysähdyksissä, mutta jossain syvällä pinnan alla kytee vimma tehdä jotain jännää. Sinällään siis positiivista, mutten saa yhtään mitään aikaiseksi.

Koti pitäisi saada siistiksi, että voisi keskittyä lukemaan maanantaiseen tenttiin. Pitäisi käydä ruokakaupassa. Hiustenkuivaaja on edelleen naapurissa, joten tästä kun suihkun kautta lähtee, ei ihan heti pääse minnekään.

Tähän tarvitsisi nyt auringonvaloa ja sopivaa musiikkia. Kokeilen tässä lähes takuuvarmaa Manic Street Preachersin the Masses against the classes -kappaletta, mutta ei tämäkään nyt tunnu liikauttavan ihan niin kuin yleensä.