No hui hirvitys! Jostain talon yltä pyyhkäisi jokin hävittäjäkone sellaisella jyrinällä, että talo tärisi. Olin ihan varma, että kone tulee pian seinästä läpi. Huh. Taitaa mennä pitkälle iltaan ennen kuin syke palautuu normaaliksi.

Olen selvinnyt kuin ihmeen kaupalla päivän pakollisesta ulkoilusta. Menomatkaan jäi niin vähän aikaa, ettei voitukaan välillä lämmitellä kaupoissa. Vasta viimeisillä metreillä oikaistiin yhden tavaratalon läpi. Kylmä tekee äkäiseksi, joten nurisin melkein koko matkan ja syytin heppua siitä, että lähtö oli mennyt niin myöhäiseksi.

Sovimme treffit matkan varrelle pikkolokauppaan, koska hepulla oli mukana kaikki tyhjät pullot tiskipöydän kaapista. Odottelin kaupassa tovin jätesäkkirulla ja Tolu kainalossa. Olin ajatellut maksaa ne pullorahoilla. Heppu soittelee perään, että missä olen. No pikkolokaupassa!

Niin oli heppukin, mutta eri pikkolokaupassa. Ei mitään järkeä, että ne treffit olisi sovittu siihen pikkolokauppaan, jossa heppu oli! En varsin lähde mitään ylimääräisiä mutkia tuossa pakkasessa kävelemään, kun toinen pikkolokauppa oli kummankin matkan varrella. Kaikenlaista!

Kotimatka venyi pitkäksi, koska noudatin lämmittelytaktiikkaani poiketen melkein joka toisessa kaupassa matkan varrella. Ostin alennuksesta viimein Maalaustaiteen historia -kirjan, jota hiplasin kirjakaupoissa jo ennen joulua. Hinta oli asiallinen 4,90.

Tänään pitäisi saada niin paljon asioita aikaiseksi, että melkein suosittelisin itselleni tuntikausien tupluureja ja koko maailman unohtamista.