Jumalattoman hutera olo, vaikka join vain tuoremehua. Oli ihan mukava ilta, erilainen. Kivoja yllätyksiäkin. Olo oli rento ja välitön, se taisi näkyä. Entuudestaan vieraita ihmisiä tuli juttelemaan, esitettiin ihmeen paljon kohteliaisuuksiakin. Ihan niin kuin joskus aiemmin, kun elämä oli enemmänkin sellaista öiseen aikaan liikkuvaa. Virkistävää!

Hassua, kun hepun kanssa herättiin ihan samaan aikaan. Hassua siksi, että nukuimme kumpikin yksin tahoillamme. Laitoin tekstiviestin ennen kuin olin saanut kunnolla edes silmiä auki. Heppu taas oli avannut silmänsä juuri ennen kuin sai viestini. Oli vieläpä niin reipas, että jaksoi tulla tänne keittämään kahvia, laittamaan aamupalaa ja halailemaan.

Nauroin itseni tikahduksiin, kun heppu istui tässä koneella minun ollessa vielä sängyssä. Useinhan asetelma on toinen. Siitä kai se hauskuus lähtikin, kun höpötin solkenaan toisen yrittäessä keskittyä lukemaan Internetin tarjoamia asioita. Ajattelin ääneen ja olin täsmälleen samanlainen kuin heppu usein on. Niinpä heppu otti koneella istuessaan minun roolini.

Tuli niin osuvaa kuvausta minusta, etten voinut kuin nauraa. Raukka yritti vielä vääntäytyä tuolissa minulle tyypilliseen asentoon, johon ei todellakaan itse taivu. Repliikit olivat kuin suoraan minun suustani. "Kulta, sä ajattelet ääneen." - "Hei, ihan totta - yritän keskittyä." - "Hei, nyt!!" - "Ole hiljaa!!" ja sitä rataa, voinette kuvitella. Lempeydellä ja rakkaudella, voimasanoin.

Uhhhh. Hirveä olo. Kuinka epäkiitollista saada krapula juomatta alkoholia.