Hevonkikkarat - nyt en paremmin sano. Jokin sietoraja ylittyi eilen. Olen huomannut, että riittävän loukkaantuneena ja pettyneenä vetäydyn sen sijaan, että salamoisin ja myrskyäisin. Ilmeisesti salamoin ja myrskyän kokiessani, että voin muuttaa asioita ilmaisemalla kantani tilanteen epätoivoisuudesta huolimatta. Epätoivoisuuden tunnehan usein sen myrskyn nostattaa. Nyt on ennemminkin sellainen olo, että antaa olla. En tiedä, mitä sanoisin tai tekisin. Nostan kädet pystyyn ja käännän selkäni. Nyt on toisen aika tajuta ihan itse muutamia asioita itsestään ja ennen kaikkea toiminnastaan. No, ei siitä sen enempää.

[miettimistauko]

Ei minulla kyllä mitään muutakaan asiaa näköjään tällä erää ole.

43567.jpg