Heppua on jo ikävä, vaikka vasta äskettäin lähti töihin. Pää on ylikuormitettu, vaikkakin enimmäkseen kivoilla asioilla, joten tietysti sitten yhtäkkiä räjähdin ihan pienestä asiasta. Hävettää ja harmittaa kamalasti, vaikka ehdittiin jo sopiakin. Pitkä ilta, kun lopullinen mielenrauha taitaa palata vasta, kun pääsee kainaloon.

No, on tässä iloitsemistakin ehtinyt jatkaa. Muistin nimittäin tuossa pyykkikoneen lopetettua linkoamisensa, että meillähän on ehta pyykinkuivausteline! Ilo se on pienikin ilo, kun edelliseen pikku kotiini ei teline mahtunut ja pyykit kuivuivat muun muassa erilaisilla henkariviritelmillä reilut puolitoista vuotta.

Muistin myös viimein käydä syömässä kaiken puuhailuni keskellä. Retki keittiöön palautti mieleen senkin tosiasian, että lupasin tiskata tänään. Se on toki vähintä, mitä voin tehdä, kun olen ehtinyt tyhmäilläkin tänään.

Muistutus: Osta tiskiharja.

Heppu sanoi tässä ihan äskettäin kaupassa, ettei tarvitse vielä ostaa uutta tiskiharjaa. Itselläni oli eriävä muistikuva, mutta luotin heppuun. Vaan meillä onkin eriävä käsitys siitä, milloin tiskiharja on tullut tiensä päähän. Tosin kyllä hepunkin suupieliä nyki, kun huomasi, millaiseen kuntoon oli saanut harjan taikinakulhojaan tiskatessa. Itse nauroin ihan avoimesti.

Jestas. Kello on jo neljä. Tuntuu, että vastahan tässä herättiin.