Vapaapäivä. Tarkoitus oli syventyä tenttikirjaan, huolella.

Aamulla nautin siitä, että sain herätä omaan tahtiini hepun kainalosta. Sitten alkoikin jo ahdistus. Luin hyvin tahmeasti tenttiin ja kaipasin karkkia. Tenttiin lukemisesta ja sokeristahan on tehty joku tutkimuskin joskus. En muista siitä muuta kuin että karkin syöminen tenttiin lukiessa oli jotenkin perusteltua. Halusin siis karkkia. Pian olin sitä mieltä, että lukemisesta ei tule kerta kaikkiaan mitään ilman karkkia. Heppu ei ollut lähdössä kauppaan. Kitisin ja vanuin sängyssä kirjaa laiskasti vilkuillen.

Eilen näin erään kultaliikkeen ikkunassa sormuksen, joka kiinnitti heti huomioni. En ole onnistunut saamaan visiota vihkisormuksestani ennen tätä. Näkemäni sormuksen hintakin oli ihan asiallinen, eikä vastaavaa sormusta ollut aiemmin tullut vastaan. Se on toisaalta yksinkertainen, mutta siinä on kauniit yksityiskohdat. Jäi vahvasti mieleeni, joten lähdimme kaupungille ennen kuin hepun iltavuoro alkoi. Sormus sopi kivasti kihlasormuksen kanssa antaen jopa keventävän vaikutelman. Lopputulos on vielä parempi, kun ainakin kihlasormusta pienennetään. Se on syksyisestä pienennyksestä huolimatta jäänyt hieman liian väljäksi. Tuli siis kaupat!

Kiertelimme vielä jonkun aikaa kaupungilla, kävin ruokakaupassa ja tulin kotiin. Sitten soittikin sisko, joka oli sattumalta näillä nurkilla. No, ilman muuta sisko kylään ja olipa monenlaista uutta juteltavaa! Keitin siskolle vielä puuroa ennen kuin vastuuntuntoisesti kerroin nyt tarttuvani tenttikirjaan. Sen teinkin! Söin onnellisena ostamani karkit ja luin aika hyvällä menestyksellä puolisen tuntia. Sitten päätin ottaa kahdenkymmenen minuutin päiväunet ja katsoa Dr.Philin.

Nyt taidan syödä jotain ja lukea hieman.