Olen muutaman päivän aikana huomannut jotain hyvin mielenkiintoista. Mieleeni pulpahtelee ihan yllättäen muistikuvia jostain yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Sellaisia muistikuvia, jotka eivät todennäköisesti ole käyneet näinä parina vuosikymmenenä lainkaan mielessä. Eilen muistin yhtäkkiä yhden ala-asteelta tutun tytön, josta kukaan ei erikoisemmin pitänyt, mutta jonka marsua kävin joskus katsomassa.

Tällaisia tulee ilmeisen kiihtyvällä vauhdilla mieleen, lyhyitä hetkiä lapsuudesta. En ole millään tavalla aktiivisesti näitä muistoja penkonut, ne vain tulevat. Tosin olen nyt muutaman kerran puhunut yleisemmin elämästäni eräälle ihmiselle. Jännittävää, jos se on käynnistänyt jonkun unohtuneen muistovaraston avautumisen. Ne lapsuudenmaisemiin sijoittuvat uhkaavatunnelmaiset unet ovat jatkuneet pidempään. Aikamoisia prosesseja voi siis olla syntymässä, mutta ilmeisesti niiden aika on vihdoinkin tullut, kun nyt elettevä elämä on mukavan tasaista ja turvallista.

No, kaikki otetaan vastaan, mitä mielen syövereistä on tulossa. Olen valmis!