Skenaario iltapäivästämme:

Olen ilahduttavan kahvittelun jälkeen tarmokkaana tavaratalon alennushurvelissa. Otan puhelun hepulle:
Heppu: Moi!
Minä: Moi, hei oisko sulla tarvetta sellaselle vetoketjulliselle hupparille?
Heppu: Siis.. mitä?
Minä: No kun mä oon täällä kaupassa ja täällois sun näkönen huppari 17,90.
Heppu: No kyyyllä, jos se kerta on niin hyvä, että sä ihan soitat siitä.
Minä: No kun tää on ihan sun näkönen ja näin edullinen, tuonko?
Heppu: Joo!
Minä: Siis sun pussista.
Heppu: Tietenkin.
Minä: Okei, tässon paria väriä, mä katon parhaan.
Heppu: Okei, moi!
Minä: Moi!

Nyt on hepulla uusi huppari, joka on juuri sopiva ja mieleinen. Ajatelkaa, shoppailu voi olla näin helppoa! :D Pesee postimyynninkin. Itselleni ostin kolmet pikkupöksyt kahdella ja puolella eurolla - yhteensä siis.

Kävelen kaupungilta kotiin ja puhelin soi:
Minä: Moi!
Heppu: Moi! Sellasta, että oon tässä heräilemässä ja keittämässä kahvia, keitänkö sullekin?
Minä: Joo!
Heppu: No, mä keitän.
Minä: Okei, heippa!
Heppu: Hei hei!

On se muru!