Viimeaikaiset tutkimukseni osoittavat, että keskiviikko on työviikon tylsin päivä. [auuh, nyt poltin kieleni kahvissa] Tosin on myönnettävä, että muut päivät eivät ole tylsiä ollenkaan. Minulle sopii työ, jossa työt eivät lopu kesken. Istuskelu, taivastelu, odottelu ja pitkät palaverit ovat pahasta.

Toisaalta tänään voisin suositella itselleni tuota jälkimmäistä, koska oikea puoli yläselkää äntyröi - Elmaa lainatakseni. Äntyrä iski eilen jääkylmässä luentosalissa, jossa sitä viimeistä tenttiäni väänsin liian matalalla jakkaralla. Vaadin korvauksia!

Jos tenttivastauksissa on jotain omituista, se johtuu siitä, että jouduin välillä hönkimään kuumaa ilmaa sormiin voidakseni jatkaa kirjoittamista ja ylipäätään elämistä. Viimeinen jokerikysymys, jossa sai kirjoittaa valintansa mukaan mistä tahansa kirjan osa-alueesta, ei lohduttanut yhtään, koska itsesuojeluvaistoni huusi siinä vaiheessa jo täyttä kurkkua, että pelastautukoon ken voi! Lämpimään! Kotiin! Järkeni oli jäätynyt.

Kotiin oli ihana tulla - heppu oli siivonnut. Miettikää! Pessyt kylpyhuoneen seiniä! OMG!