Vääryys, että perjantaina olo on näin kurja. Vaikka onhan tässä viikko aikaa toteuttaa tuo IF-aihe, mutta silti! Perjantaita odotetaan muun muassa tämän vuoksi. Aivo vain sanoo seis ja stop nyt.

Aamulla oli pikkuisen asiallisempi olo flunssan kanssa ja miten hyvänsä, oli melko pakko käydä yhdessä seminaarin tyyppisessä jutussa. Olin kuitenkin jo kahdentoista aikaan kotona ja äsken otin parin tunnin päiväunet. Sen verran tuli oltua äänessä aamupäivällä, että jo hieman tyyntynyt kurkkukipu äityi ja nyt on taas ikävä raastinrauta poikittain nielussa.

Ulkona sataa. Sateen jälkeen olisi aivan ihana päästä kameran kanssa luontoon. Voin kuvitella sen raikkauden ja kuinka hyvälle kaikki tuoksuu. Nyt on kuitenkin selvää, ettei tämän voinnin kanssa kirmailla pitkin metsiä.