Narsk, narsk, narsk. Niin kuuluu ötökän asumuksesta iltaisin, kun on kaipuu juoksentelemaan. Aina se ei käy, jos olen esimerkiksi jo menossa nukkumaan. Ja aina ei riitä yksi tai kaksi pitkää jaloittelua, kun on meno päällä. Silloin pääsee kolmannen kerran, jos voin olla vahtimassa. Narsk, narsk, narsk. Muoviterraarion reuna saa kyytiä. Olen menossa nukkumaan, joten annan muuta tekemistä ja virikettä, kun ei juoksupyöräkään aina innosta. Narsk narsk narsk. Tänä iltana mikään ei ole hyvin.

Ja katso! Ötökkähän tulee pian seinästä läpi! Yhdestä kohtaa saa hampailla otteen ja siihen on tullut nyt kaksi pientä reikää. Senhän olemme jo oppineet, että kun on pienikin reikä, se kasvaa sekunneissa yhdeksi ötökän mentäväksi koloksi. Hälytys! Hälytys! Heppu joutui lähtemään vintille hakemaan ehjää asumusta. Onneksi sellainen oli ylimääräisenä. Mikä jännitysnäytelmä. Ja ötökkä aivan innoissaan tästä kaikesta.

Eilen sain kaksi Wodehousea lisää ja askartelin.
Hepun kanssa oli söpöä ja rauhaisaa.