Ei löyhkää enää! Kai.

Heppu oli maanantai-iltana kerännyt jääkaapin alla olevasta kaapista pulloja kahteen muovikassiin, jotka siis eilen aamulla odottivat viejäänsä keittiössä. Näinhän minä ne, mutta varovainen nuuhkaus niihin pusseihin ei mielestäni tuottanut mitään varmaa. Kamalin haju tuli nenäni mukaan siitä vierestä - laatikosta, jossa meillä säilytetään muovipusseja. Otin sieltä nimittäin uuden muovipussin roskikseen ja silloin haju oikein pelmahti ilmoille.

Olin varma, että tuo ennenkuulumaton haju tuli muovipussilaatikosta. Näin jo sieluni silmin kuolleen hiiriperheen jossain siellä laatikon nurkassa muovipussien seassa. Haju oli juurikin sellainen järkyttävä mätä löyhkä. En voi kuvitella, kuinka sellainen tulisi tyhjistä pulloista, jotka ovat olleet ikuisuuden kaapissa. Kai minä nyt tiedän, miltä vanha kaljapullo haisee. Ei sekään mikään kukkaistuoksu ole, mutta pientä eilisen rinnalla.

Pullot ovat poissa, haju on poissa. En tiedä, onko muovipussilaatikkoa avattu saati tutkittu. Olen sitä mieltä, että se pitäisi vielä tarkistaa. Ja hepulta kysyä, onko sillä ollut jotain löyhkäävää muovipussissa, jonka on säilönyt laatikkoon. Joku viikon muovipussissa hiessä kylpenyt treenipaita saattaisi yltää siihen hajuluokkaan.

Noin muuten olen ollut ihan pirun väsynyt. En ole askarrellut, en lueskellut blogeja. Olen maannut ja lukenut, torkkunut, nukkunut, syönyt ja käynyt töissä. Heppu on ollut kiva!