Reipas minä! Siivosin ötököiden asumukset. Voisin samalla puhdilla siivota ehkä koko työhuoneen vihdoin ja viimein - siis lyödä askartelutoimistonkin hetkeksi pakettiin. Aika ekstriimiä kyllä, että olisikohan syytä levätä ja miettiä hieman ennen niin radikaalia päätöstä? Levätä, eli nukahtaa muutamaksi tunniksi. Enää en voi luottaa kykyyni nukkua maltillisia päiväunia, kuukahtelen miten sattuu ja minne sattuu. Sen jälkeen en enää ole toimintakykyinen.

Mielessä on käynyt pari asiaa valmistumista ajatellen. En nyt ihan heti keksi, mitä uutta ammattiani vastaavaa työtä haluaisin tehdä. Jeah! Ehkä koulu on tappanut kutsumukseni ja on tainnut tapahtua paljon kaikkea muutakin vuosien varrella ja ylipäätään on järkyttävä opiskeluahdistus lopputyön äärellä. Ääää, antakaa minun jäädä nykyiseen työpaikkaani iäksi! Se on oiva kompromissi omasta alastani ja ensimmäisestä ammatistani.

Toinen ajatus on se, että valmistuessani olen aika tuore aviovaimo ja ikää yli 30. Kuinka todennäköistä on, että minun arvellaan aivan näillä näppäimillä hankkiutuvan raskaaksi. Sitähän ei saa kysyä, eikä kukaan uskoisi, ettei meillä ihan totta ole suunnitelmissa kasvattaa perheenjäsenten lukumäärää. Toisaalta tässä mielessä tämä ala ei ole pahimpia ja meidänkin putiikissa keikkuu käytävillä pyöreitä vatsoja, joten työpaikka voi ennusteista huolimatta olla ihan mahdollinen.

No, en stressaa näistä - käyvät vain välillä mielessä miljoonan muun asian seassa.