Heppu lähettää maailmalta homoerroottissii valokuvvii uimareissulta poikain kanssa ja puoliso kirjoittaa ylpeänä takaisin, että on ihan itse käynyt ruokakaupassa, muistanut jopa ostaa vessapaperia ja tiskiainetta. Onko parisuhdearjempaa olemassa? Ei mitään ah ja voih, kuolen ikävään. Täällä pärjäillään ja siellä ilmeisesti myös. :)

Romantillisen osuuden hoidin tänään hääpukukaupassa. Jos on kertaalleen jo vaihtanut hääpaikkaa, kampaajaa ja meikkaajaa, niin ainahan sitä voi viimeisillä hetkillään vaihtaa vielä pukuakin, eikö? En kuitenkaan näillä näkymin vaihda, vaikka aivan hillittömän huokealla olisi saanut pukuja omaksi asti.

Syy näin hillittyyn suhtautumiseen on siinä, että ruumiilliset ulokkeeni olivat jollain tapaa väärissä paikoissa pukujen malleihin verrattuna. Ensin hihkuin mielessäni, että ooohh! Melkein kaikki uniikkikappaleet olivat kolmekaseja, eli minun kokoani. Kuitenkin sitten sieltä ja täältä olisi pitänyt ottaa kangasta sisään ja olisi mennyt liian vaikeaksi ja alennus mennyt korjausompeluksiin.

Onneksi olen edelleen tyytyväinen siihen ensimmäiseen sovittamaani pukuun, jonka talvella varasin. Tämä vaihdos olisi tapahtunut ainoastaan budjetillisista syistä, mutta ei sentään senkään kanssa hätää ole.

Hahahh. :D Nyt tuli juuri pidempi kirje hepulta nimimerkillä Minkäslaista juomaa tuo absintti on?. Pojilla on siis mitä ilmeisimmin kivaa. Selveni myös, että reipashenkinen uimaretki oli suoritettu aamulla baarien suljettua ovensa. Aikainen lintu nappaa madon! :D

Sain myös kiitosta pärjäämisestäni: "Ihailtavaa yksilötoimintaa, huomaan. Vielä tänään ja muutamina lähipäivinä toimintamme on yksilöllistä muuttuakseen jälleen orastavaksi tiimitoiminnaksi."