Olin siis edellisen merkinnän viestin perusteella ajoissa hepun määräämässä paikassa ja siellä oli ajoissa heppukin. En kysellyt mitään, mutta suunnatessamme kohti kirkkoa heitin ihan vitsillä, että kuitenkin viet mut kirkkoon! Heppu vain myhäili ja ilmeeni ollut lie näkemisen arvoinen, kun ihan todella ja oikeasti heppu talutti minut kirkon portaita ylös ja ovesta sisään.

Loppuun asti ajattelin, että tämä on hämäystä ja viimeistään kirkon ovella käännytään ympäri. No eikä, peremmälle penkkiin vaan. Kaunis vanha kirkko - siellä jos missä ainakin mieli lepää ihan jo tunnelman vuoksi, olipa uskonnollinen ajatus mikä hyvänsä. Itse en kuulu kirkkoon, mutta pidän kyllä kirkoista. Olin siis tyytyväinen ja odotin mielenkiinnolla tulevaa. En tiennyt, olimmeko iltakirkossa, jossain hartaushetkessä vai olisiko tarjolla laulua ja / tai soittoa. Pian kuitenkin selvisi! Olin nokkahuilukonsertissa!

Harmi, että unohdin lähtiessäkin ottaa ohjelmalehtisen. Heppu osasi kuitenkin jälkikäteen valistaa, että kyseessä olivat suomalaiset ammattinokkahuilistit. Soittivat kyllä upeasti, enkä ole ehkä aiemmin nähnyt livenä kuin ainoastaan sen perusnokkahuilun. Nyt luonnollisesti näin liudan muitakin. Konsertti kesti tunnin. Ison osan ajasta nojasin päätä hepun olkapäähän ja kuuntelin vain silmät kiinni.

Hieno, yllättävä ja varsin poikkeava irtiotto arjesta. Tuli tarpeeseen! Hepusta oli hienoa kuulemma neljän ensimmäisen kappaleen ajan, mutta sitten alkoi jo väsyttää. Itselleni tuli konsertin jälkeen yllätyksenä, että olimme istuneet tunnin kuuntelemassa. Arvioin, että korkeintaan 45 minuuttia.