Aika mielenkiintoinen idea töräyttää talvi päälle kertalaakista. Tuntui
eilen aamulla tosi huonolta vitsiltä, kun kahlasin polvia myöten
lumessa esitelmöimään. Laukussa oli nippu esitelmöintiin liittyviä
papereita, iso tukku nessuja, kurkkupastilleja, särkylääkettä sekä
nielua puuduttavia imeskelytabletteja. Nilkat kastuivat jo
ensimmäisillä metreillä. Kaupunki näytti hassulta, kun kapeita polkuja
vain kiemurteli siellä täällä.
Kävihän siinä sitten niinkin, että lukuisten vähältä piti -horjahdusten
päätteeksi lensin ahterilleni. En muuten tainnut viime talvena
keikahtaa kertaakaan. Aika korkealta sitä tipahtaa tällä pituudella. Ei
sattunut onneksi pahemmin. Polveeni kolautin kunnon mustelman ja
kankkua jomotti. Onneksi oli paksu takki, joka peittää takamuksen.
Pehmensi mukavasti ja onhan siinä vähän enemmän tuota luonnon omaakin
fyllinkiä kuin polvessa. Ei tullut edes mustelmaa hanuriin!
Tänään
aamulla olin kuitenkin ihmeen kipeänä tuosta kaatumisesta. Käsivarsissa
tuntuu samalta kuin olisi tehnyt hyvän käsitreenin eilen. Taisi etenkin
oikean käden ojentaja siinä tärskähtää, sillä kädellä otin vastaan.
Ranne onneksi säästyi, vaikka hetken kipeää tekikin.
Flunssan kanssa on edelleen tekemistä, mutta eiköhän tämä tästä!
torstai, 2. marraskuu 2006
Kommentit