Sain aivan kertakaikkisen ihania joululahjoja. Yllätyksiäkin, jotka olivat kaikki hyvin mieleisiä. Yhtä lahjaa sulattelen edelleen ja nyt en puhu siis suklaista. Minä saan polkupyörän! Siis ihan uuden polkupyörän ja niin hienon kuin haluan. Hepulta. Ooooohh!

Olen ollut vuosia, vuosia polkupyörätönnä. Vanha pyöräni meni ihan huonoksi ja lopulta vaihdoin sen farkkuihin joskus 90-luvun lopulla. Kävelen joka paikkaan ja jos täytyy mennä pidemmälle, menen bussilla. Olen kyllä haaveillut pyörästä kovastikin, mutta se on aina vain jäänyt milloin mistäkin syystä. Nyt ei jää!

En millään malttaisi odottaa pyöräilykelejä! Minähän en talvella ajele. Pyörällä päästään hepun kanssa valloittamaan uusia paikkoja piknikkien ja valokuvaamisen merkeissä. Kulkeminen moneen paikkaan helpottuu / nopeutuu. Olen ihan hillittömän innoissani. Vähän jo netistä katseltiin mieleistä ja tiedän aika tarkkaan, millaisen pyörän haluan. Unelmieni pyörässä on jalkajarrut ja mahdollisimman vähän vaihteita. Haluan konstailemattoman, tukevan peruspyörän.

Olisipa jo kevät!