Joku viisas on kertonut, kuinka ihmiset kuluttavat valtavasti energiaa
murehtimalla asioita, joita ei koskaan tapahdukaan. Toinen viisas on
todennut, että kaiken ollessa epävarmaa on kaikki myös mahdollista.
Onpa myös lukuisat kerrat sanottu, että asioilla on tapana järjestyä.
Kuinka monta kertaa on etukäteen mielessään murehtinut asioita, käynyt
omasta mielestään läpi kaikki mahdollisuuksien vaihtoehdot ja yhtäkkiä
asia ratkeaakin täysin odottamattomalla tavalla. Monta! Ja taas kävi
niin!
Eräs suuremman luokan tilanne on ollut päällä jo jonkin
aikaa. Asia, jota olen halunnut todella paljon, mutta jolle on olemassa
vähintään yhtä mielenkiintoinen haastaja. On ollut myös muita asioiden
loppuratkaisuun vaikuttavia tahoja, joiden siirtoja olen joutunut
odottamaan. Uskoin odottavani ja pähkäileväni vielä ainakin kuukauden,
mutta tänään tapahtui yllätyskäänne, joka teki ison osan kauan
jatkunutta pähkäilyäni täysin turhaksi. Ja sen päälle sain
houkuttelevan tarjouksen, johon minulta odotetaan vastausta ensi viikon
tiistaihin mennessä.
Houkutteleva tarjous on oikeastaan
kahden punnitsemani asian sekoitus. Se on se kolmas vaihtoehto, jota
olen kaivannut, mutta jota en todellakaan osannut pitää realistisena.
Sitä vaikeinta valintaa, jota eniten olen pohtinut, minun ei sitten
koskaan tarvinnutkaan tehdä, koska sitä vaihtoehtoa ei ole enää
olemassakaan.
En nyt valitettavasti voi tässä kertoa
asiastani enempää, mutta pyydänkin lukijoita keskittymään tämän
kirjoituksen oleelliseen sanomaan, joka on se, että asiat voivat
ratketa täysin yllätyksellisellä tavalla juuri parhain päin ja
etukäteen murehtiminen on turhaa. Joskin toki inhimillistä.
tiistai, 23. tammikuu 2007
Kommentit