PMS. Ja tisseihin koskee ihan perkeleesti. Auts.

Heppukin sai huutia, tarpeettoman voimallisesti. Joskus vain malja täyttyy, kun samasta asiasta joutuu sanomaan toistuvasti. Ei mikään talousnalkutus, heppu hoitaa meillä sen puolen. Kyse oli niinkin ikävästä asiasta kuin hellyydenosoitukset, mutta joskus ne ovat rusentavan voimallisia tai raivostuttavan kutittavia, joskus on vain väärä aika ja paikka. Töräyttää nyt toista suulla vatsaan, kun kaksi sekuntia sitä ennen on kielletty paidan helman hivuttaminen, kun se kutittaa ja vatsaan tulee kylmää. Yhden ein pitäisi riittää, vaikka tarkoitus olisi kuinka lempeä ja rakastava. Harmittaa, kun piti loukata ja loukkaantua, vaikka pyydettiinkin jo anteeksi puolin ja toisin.

Sitä paitsi on heppu oppinut tuotakin juttua jo paljon. Eikä se enää edes nalkuta, mikä on maailman hienointa. Ehkä se uskoo, että teen parhaani joka tapauksessa. Se on kulta heppu. Pusipus.

Lainasin eilen Sari Helinin kirjan Ra(s)kas raskaus ja luinkin sen jo. Mielenkiintoinen ja jotenkin lohdullinen paljossa samankaltaisuudessaan. Kirjoittaja siis uskoi kauan, ettei tule koskaan yrittämään omaa lasta ja sitten kuitenkin halusi. Koen tosin oman olemiseni helpommaksi, kun en ole sillä lailla ulkonäkökeskeinen kuin minkä kuvan kirjoittaja antaa itsestään. Joskin arvelen tunnistavani hyvän annoksen myös kykyä nauraa itselleen. Eikä siinä sitten niin hullusti käynytkään!

Ymmärrän kyllä ulkonäköpuoltakin. Olisin voinut tuntea silläkin sektorilla ainakin lievää samankaltaisuutta vielä muutama vuosi sitten kiihkeimpinä treenikausinani. Tuolloin omaksuin terveet ruokailutottumukset, perehdyin ravitsemukseen ja sen sellaiseen, joten kirjan ravitsemusterapeuttinen osio Sinikka Pakemanin kynästä oli myös kiinnostava. Luen varmaan uudestaan kirjan ravitsemusosiot, mikäli päätämme joskus tulevaisuudessa edetä Asioissa. Hyvinvoinnin nimissä siis! Ei kilojen pelossa.