Ehkä maailmankaikkeuden aikuisimmastakin otuksesta saadaan kaivettua
esiin uhmakas tenava, kun tarpeeksi yritetään. Itkupotkuraivaria ei
tarvitse teeskennellä - se on aito ja tulee suoraan sydämestä.
Ikinä ei pitäisi mitään vähänkään hienolle kalskahtavaa julistaa
blogissa tai ylipäätään kirjoittaa mihinkään. Voi olla varma, että
kyseinen hienous on ollutta ja mennyttä seuraavassa hetkessä.
Voi elämän kevät, että kiristää!!!11
Voisin vääntää tuon yhdenkin urpon solmuun.
Mikä kiristää entisestään on se typerä tosiasia, että kuitenkin ihan
pian jollain käsittämättömällä tavalla annan lopulta vain olla. Joo,
joo, anteeks, anteeks ja mikään, minkä puolesta nyt pönötän omilla
henkilökohtaisilla barrikadeillani, ei tule sen kummemmaksi vi--u
IKINÄ. Raivostuttaa jo etukäteen, että tämä sama asia on taas aikanaan
tapetilla ja samat asiat saa veivata taas uudestaan, epätoivo
potenssiin sata jokaisella uusintakierroksella. Uh, saan halvauksen jo
pelkästä ajatuksesta.
maanantai, 4. kesäkuu 2007
Kommentit