Nyt se yksi, jonka voisin vääntää solmuun, tuli kotiin ja selittää olevinaan muina miehinä, että voi ei, kun hänelle sattui kamala virhe Makuunissa. Kertoo, kuinka vuokrasi elokuvan ja piti ostaa vain muutama karkki, mutta ostikin kamalan pussillisen ja saapa nähdä, miten sitä pystyy moisesta selviytymään ja menenkin tästä nyt sitten katsomaan tätä elokuvaa ja syömään näitä karkkeja.

Ja minä typerä nainen aion tarttua syöttiin.
Voi perkele!! Kuinka heikko on ihmisen lapsi?! KUINKA HEIKKO?!

Olen hyvin syvästi pettynyt itseeni.
Vaan minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Kiroan tätä vielä hartaasti, kun väännetään taas samaa asiaa.

"Voi ei! Tällaisia vaahtokarkkeja, joista en tykkää yhtään!!"
On se perkele melkoinen kettu mieheksi!
Että ottaa päähän!!

Samalle sohvalle en ainakaan mene. Joku roti.

Ai saakeli, miten raivostuttavalta tuntuu niellä ylpeytensä.
Jonkun hikisen Boratin ja karkkipussin takia.
Olen hullu.