Taisi olla maanantai-ilta, kun ihastelin nukkumaan käydessä ääneen uusia yöpöydän virkaa toimittavia kaapistoja. Eikös olekin kivat, kysyin hepulta. Heppu oli samaa mieltä ja totesi huvittuneena muistavansa, kuinka vielä ei-niin-kovin-kauan-sitten olin tyrmännyt kaikki yhteisen pesän laittamiseen liittyvät puheet ja tässä sitä vaan ihailtiin uusia yöpöytiä. Yhdessä hankittuja, yhdessä maksettuja. Totta. Paljon on tämän bloginkin aikana tapahtunut sittemmin, kun aloitin kirjoittamisen yksin asuvana, seurustelevana neiti-ihmisenä.