Aamulla meni hetki ennen kuin tajusin, että on lauantai. Luulin jopa jonkin aikaa hepun jo lähteneen töihin ja nukkuvani yksin sängyssä, mutta olihan siellä yksi kappale miehiäkin. Sänkytyöläiseksi sanoi heppu minua, kun iloitsin langattoman verkon vapaudesta ja kerroin vastedes tekeväni työt sängystä käsin. Olen viime aikoina aika laiskasti siirrellyt Esaa, kun modeemikin on ollut työhuoneessa.

Eilen kävin kirppareilla katselemassa vanhoja lehtiä ja löysinkin. Lisäksi kahdellakymmenellä sentillä lähti mukaan siisti seinäkalenteri parin vuoden takaa. Sattui olemaan Taschenin Impressionism-kalenteri, josta saan askarteluihini Degasia, van Goghia, Monetia ja niin edelleen.

Heppu on tulossa flunssaan, kuume nousee. Aika huono ajankohta, tietysti. Lähden kohta kauppaan ja koitan lääkitä poloa parhaan taitoni mukaan. Äsken lauloin Karhunpoika sairastaa -kappaleen, mutta se yksin ei tuntunut kamalasti vielä tehoavan.

Jostain ärsyttävästä asiasta muistan olleen tarkoitus tänne avautua, mutta se on nyt unohtunut. On tämä kyllä edelleen niin tyhjänpäiväistä jaarittelua tämä nykyinen bloggaamiseni, että hei vaan taas!