Heräsin sovittuun tapaamiseen aikaisin lomasta huolimatta. Huonosti nukkumista on
ollut liikkeellä. Oma osani hoitui tutuilla painajaisilla. Nämä harmaat
päivät eivät taida nyt auttaa ketään meistä virkistymään, eikä tämä
huimaus minua. Siihen tosin lähden neljän tunnin kuluttua hakemaan
helpotusta hierojalta.
Heppu eilen vihjaisi, että olisi ihana
tulla joku päivä töistä niin, että täällä olisi jokin herkkuruoka häntä
vartomassa. Sehän on nyt toteutettavissa, kun olen lomani ansiosta
kotona ennen häntä. Kaupassa pidin tämän kuuman vihjeen mielessä.
Herkkuruokaa en siitä huolimatta voi luvata, mutta jospa se passaisi
erikseenkin - Herkku ja ruoka.
Jos koulu onkin ollut enimmäkseen kärvistelyä, niin opettajapuolella
löytyy välillä yllättävänkin hienoa ymmärrystä. Eilen kirjoitin
opettajalle sähköpostia myöhästyvästä koulutyöstä. Tunnustin reilusti,
etten ole vielä edes aloittanut, eikä se ole ainokainen tehtäväni.
Kerroin tsemppaavani tässä lomalla. Opettaja vastasi näin: "Tämä ei
vaikuta mihinkään muuhun kuin sinun arvosanan saamisen ajankohtaan.
Minun puolestani asia on ok, kunhan työ tulee tämän kevään aikana
eikä jää roikkumaan ensi vuoteen. Muista myös, että välillä pitää vetää
henkeä ja rentoutua."
Olen aina vain vahvemmin sitä mieltä,
että oman jaksamisen ja ehtimisen rajallisuudesta kannattaa olla avoin.
Asiat ovat usein sovittavissa siten, ettei tarvitse tuntea syyllisyyttä
ja stressiä.
tiistai, 4. huhtikuu 2006
Kommentit