Päivät
vain olemisen pakkoa
vailla vähäisintäkään kimallusta.
Velvollisuuksien ikeessä
ei paljonkaan pehmusteita.
Arjen pakkopaidassa
harvoin pitsikaulusta.
Jaksaakseen
on opittava katsomaan
kuuntelemaan tarkkaan
josko jossain jotain helähtäisi
jokin pieni sävel
lämmin sana
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.
Kommentit