Jee! Tästä onkin hyvä jatkaa kuluneen vuoden summaamiseen ja luoda katsaus pidemmällekin historiaan. Paljon asioita olen näistä julkisista versioista jättänyt pois, mutta tekstin määrästä päätellen jotain on jäänyt kerrottavaksikin. Kopioin tähän kaksi vuotta ja vuosi sitten kirjoittamani summaukset.

Vuosi 2003

Omalla kohdalla isoin asia lienee ollut pääsy opiskelemaan. Vuosikausien päämäärä numero yksi. Kasvun hetkiä taas sairastuminen ja siitä toipuminen. Tuntuu, että kasvoin lyhyessä ajassa valtavan harppauksen. Näyttää siltä, että vuosi loppuu onnellisissa merkeissä.

Vuosi 2004

Vuosi 2003 päättyi tosiaan onnellisissa merkeissä ja jatkui vuoden 2004 alulla suurella muutoksella parisuhteen saralla. Tämä johdatti valtavaan kasvuprosessiin. Se on vuoden 2004 pääväri. Kasvun vuosi siis, kasvukipuineen. Rakkaus kuitenkin kesti sen kaiken, vahvistui syksyn mittaan ja vuosi päättyy saman ihmisen kanssa kuin se alkoikin, yhtä onnellisesti ja paljon varmemmin.

Koulu tuntui siinä kaikessa ihan ylimääräiseltä ja kesän mietin töitä tehdessä todella hartaasti joko välivuotta koulusta tai hakemista kokonaan toiseen kouluun. Olin ihan lopussa. Päätin kuitenkin antaa syksyn näyttää ja näyttihän se.

Isompiakin kuvioita avautui opintojen puitteissa ja se selkeytti opiskelua, päämääriä ja sitä tosiasiaa, että valmistunkin tuolta koulusta joskus. Intoakin löytyi. Hitosti on ollut hommaa, etenkin kun on samalla tehnyt töitä, mutta mainioin arvosanoin tästä syksystä selvisin.

Kesätyö toi mukanaan uutta maailmaa ja valtavasti uusia ihmisiä, joista osasta tuli kavereita ja ihan ystäviäkin. Ei enää harmittanutkaan, ettei sitä lomaa sitten koskaan päässyt pitämään suuresta uupumuksesta huolimatta. Jäin kesätyöpaikkaani loppuvuodeksi koulun ohella. Se merkitsi parempaa
toimeentuloa, mutta myös kiirettä, treenien karsimista ja ylipäätään moni muu asia sai syksyllä tämän yhdistelmän tieltä väistyä. Syksyksi. Nyt on aika hieno olo. Tein sen, mitä olen muissa aina ihaillut - tein töitä opintojen ohella ja selvisin molemmista mallikkaasti.

Myllerrystä, suuria tunteita, kasvua, hurvittelua, oivalluksia, asettumista. Toivon, että elämä nyt vähän rauhoittuu ja että saisin levättyä.

Vuosi 2005

Sama mies, samat opinnot - molemmissa osin samoja kuvioita kuin vuonna 2004. Samaa kasvua. Olen  kuitenkin selvästi kulkenut eteenpäin. On sellainen olo, että tämä vuosi on ollut seesteisempi kuin edellinen, vaikka etenkin alkuvuodesta myrskysi vielä paljon. Sanoisin, että polut ovat olleet hieman vähemmän kivikkoisia. Ilokseni voinen siis todeta, että olen oppinut asioita näinä vuosina. Vaikka sitten toiston kautta. Kertaushan on opintojen äiti.

Ystäväsuhteet ovat värittäneet tätäkin vuotta, mutta eri tavalla kuin vuonna 2004. Tänä vuonna olen mennyt syvemmälle ja oppinut itsestäni paljon - ihmisenä, ystävänä, ystävyydessä. Olen oppinut jotain ystävyyden dynamiikasta ja ystävistä.

Tämäkin vuosi päättyy toiveeseen rauhoittumisesta ja levosta, vaikken olekaan yhtä väsynyt kuin vuosi sitten. Tänä syksynä kannettava kuorma on ollut toisenlainen. Hyvillä mielin olen ja loppuvuoden suunnitelmissa on viettää paljon aikaa hepun kanssa.