Eilen lueskelin sängyssä siivoilujen jälkeen ja alkoi aika makeasti nukuttaa. Klo 17.47 ajattelin hetkeksi ummistaa silmäni. Mietin jopa, että laitan herätyksen kahdenkymmenen minuutin päähän. En kuitenkaan laittanut, koska nythän on luoja nähköön juhannus! Nukutaan, jos nukuttaa.

Heräsin noin klo 21, söin iltapalaa ja jatkoin lukemista. Olin jo hyväksynyt senkin mahdollisuuden, että olin sotkenut yöuneni. No, en ollut! En usko, että oli kovinkaan myöhä, kun laitoin kirjan syrjään ja jatkoin unta. Niin ihanaa! Heräsin kuuden jälkeen, mikä olisi ihanteellinen heräämisaika myös arkisin. Pääsisin töihinkin aikaisin, joka on ikuinen tavoite, mutten yllä siihen kovin usein. Aikaiset aamut jättävät enemmän vapaata iltapäivään ja olen aamuisin tehokkaimmillani joka tapauksessa.

Toissa yönä näin unta, että olin töissä hepun töissä. Tavallaan olen joskus ollutkin samassa putiikissa, mutten tuolla sektorilla, joka ei kerta kaikkiaan ole meikäläisen homma. Unessa olin kuitenkin joutunut töihin juuri sinne ja koitin sitten parhaani mukaan selvitä. Tietysti heti kirjoitin tekstiviestin hepulle, joka on juuri jäänyt kesälomalle tuosta paratiisista. Heppu vastasi: "Hyi saatana. Nuku omalla puolen sänkyä." :D

Luontodokumentteja tulvii kännykkään nyt tavallista enemmän, koska heppu viettää juhannusta luonnon keskellä. Ennen kuin pääsen raportoimaan niistä, laitan tähän vielä yhden kaupunkilaisdokumentin:

"Äitilokki tai muuten vaan kaistapää valkolesbo päivystää tolpan päällä laulaen kauniilla soinnillaan ottaen sävelen väliin jyrkän kuokemansyöksyn liian lähelle kaikkeen syytöntä [hepun ammatti tähän]:a noustakseen takaisin toiseen päivystyspaikkaansa kattomainoksen nurkalla. Seuraa modulointia ja syöksyn kautta takaisin tolpan nuppiin. Epäilen, että kuvio olisi jatkunut samalla jos [hepun ammatti tähän]:n mielenkiinto olisi jatkunut pidempään. Näin myös kakkivan pupun."